Känkkäränkkä dieettiläinen

Aiemmin olen aika pinnallisia tuntemuksia tuonut esille blogissani. Ei kaikki kuitenkaan aina ole sitä "jee ihanaa"- dieettifiilistä. Tämä bloginkirjoittelu on vielä niin uutta ja jotenkin haastavaa kirjoittaa tunteita julkisesti. Dieetti etenee hyvää vauhtia ja fiilis on katossa, elän sellaisessa ihanassa "fitnesskuplassa":D Dieettiin kuitenkin mahtuu niitäkin päiviä että mieli pomppii laidasta laitaan ja kaikki vaan ärsyttää. Naisenahan nämä mielialanvaihtelut ovat muutenkin aika normaalia mutta varsinkin näin dieetillä niitä tulee vähän väliä. Mutta onhan se ymmärrettävää kun treenataan kovaa ja ruokaa on kuitenkin aika niukasti, ottaa välillä voimille. Olen myös huomannut sen että kun väsymys ja verensokeri laskee niin tuntuu että kaikki on huonosti, näkee kropassa ja itsessään vain virheitä ja saa kiukkukohtauksia. Eli välillä tulee sellainen känkkäränkkä Johanna esille, että on avomiehelläni ja pikkuisilla kestämistä:D Onneksi rakas ymmärtää ja tietää mistä se johtuu.<3  Yritän tietenkin parhaani mukaan välttää tälläiset ja siksi pyrinkin välttämään turhan stressin järjestämällä viikkoni etukäteen ja yöunet ovat myös todella tärkeä osa tätä kaikkea.

..Ja parin tunnin välein syöminen, ettei verensokeri pääse laskemaan.. :D

Välillä meinannut varsinkin työpäivinä väsymys uuvuttaa.. Päiväunet olenkin aina yrittänyt saada mahtumaan päiviini, antaa kyllä paljon lisäpoweria. Ja ihan sellainen parin minsan torkahdus riittää. Niinkuin moni onkin blogeissaan kirjoittanut niin tämä laji tai kisadieetti ei tosiaan ole kokoajan sitä ihanaa. Vaatii kyllä kaikki voimat ja täysillä siihen panostamisen. Ei paljon ylimääräiseen jää voimia.. Tiedän monia jotka haaveilevat tästä mutteivat kuitenkaan loppujenlopuksi tiedä lajista mitään. Vain sen että lavalle astellaan hyvässä ruskettuneessa kunnossa blingbling biksut päällä, mutta kyllä se on paljon paljon enemmän ja sen eteen saa tehdä kyllä työtä!

Tuleviin kilpailuihini teen parhaani saavuttaakseni loistavan kisakunnon kun astelen huhtikuussa ensimmäistä kertaa lavalle. Kyllähän hieman jänskättää kun tietää että lavalle tulossa joukko upeita biksukisaajia joilla useilla pitkät treenitaustat tai kisoja takana, kun itselläni on kuitenkin niin lyhyt treenihistoria vasta takana. Mutta rauhallisinmielin olen enkä anna sen häiritä tai ota siitä turhia paineita, vaan keskityn itseeni ja teen parhaani! Minulla on ympärillä paras tuki tsemppaamassa ja kannustamassa, jotka antavat lisävoimaa jokaiseen päivään. 13.4.2014 tulee olemaan minun päiväni kävi miten kävi!

Maaliskuun lopulla luvassa kilpailuihin valmistautuva leiri Tampereella, johon ilmottauduin. Siellä käydään kaikkea kisoihin liittyvää läpi. Kisaväreistä, kisa-asuista, säännöistä jne. Odotan leiriä innolla koska kaikki on kuitenkin niin uutta vielä minulle.

Nyt valmistautumista päivän olkapäätreeniin ja posetteluihin, niillä onkin tämä "vapaapäiväni" kruunattu! :)